Tvärminnen eläintieteellinen asema

Voiko tulokaslajeista olla hyötyä?

Tulokaslajeja pidetään yleensä haitallisina. Uudessa artikkelissaan Global Change Biology-sarjassa ryhmä tutkijoita useasta Itämerta ympäröivästä maasta kuitenkin osoittaa, että tulokaslajeilla voi olla myös myönteisiä vaikutuksia ympäristöön ehkäisemällä Itämeren happikatoa ja rehevöitymistä.

Happikato on vakava ongelma sekä avoimella Itämerellä että rannikkovesissämme, mutta joillakin alueilla on myös havaittu merkkejä parantuneesta happitilanteesta. Nämä parannukset ovat tapahtuneet samaan aikaan kuin tulokaslaji Marenzelleria-monisukasmato on levinnyt alueelle. Tämä mato on nyt yksi runsaimmista pohjaeläinlajeista pohjoisella Itämerellä, mikä on herättänyt kysymyksiä madon ekosysteemivaikutuksista ja mahdollisista myötävaikutuksista parantuneeseen happitilanteeseen.

Mallinnustutkimuksessa, jonka Daniel Reed (Utrecht University ja Baltic Nest Institute) ja Joanna Norkko (Åbo Akademi ja Tvärminnen eläintieteellinen asema) tekivät kollegojensa kanssa BONUS+ HYPER-projektissa, osoitettiin että möyhentämällä pohjasedimenttiä, samalla tavalla kuin puutarhakompostin kastemadot, nämä monisukasmadot lisäävät sedimentin kykyä sitoa ravinteita, mikä vähentää rehevöitymistä ja leväkukintariskiä.

Mallin laskelmien mukaan matojen myönteinen vaikutus ravinnepoistoon voi olla jopa kaksi kertaa suurempi kuin vuosien varrella parantuneen jätevesikäsittelyn, esimerkiksi Tukholman alueella. Täten madot tuottavat jo nyt ihmisille erittäin arvokkaita ekosysteemipalveluja.

Terveet pohjat, joilla on runsaasti pohjaeläimiä, ovat tärkeitä sekä siksi että ne säätelevät meren ravinnekiertoa, että siksi, että ne tuottavat ravintoa kaloille ja merilinnuille. Tämän vuoksi on tärkeää että Itämeren suojelun toimintaohjelman (Baltic Sea Action Plan) mukaiset ravinnepäästöjen vähennykset todellakin toteutetaan, jotta elämä pohjilla pystyy palautumaan. Sen jälkeen pohjaeläimet voivat itse estää rehevöitymisen jatkumista. Tulokaslajeihin kannattaa myös suhtautua uudella tavalla, koska niillä ei ole pelkästään haitallisia vaikutuksia. Tärkeintä ei ole kuka olet, vaan mitä ekosysteemissä teet!

Linkki Global Change Biology-sarjan artikkeliin:
http://dx.doi.org/10.1111/j.1365-2486.2011.02513.x

Lisätietoja:
Joanna Norkko, joanna.norkko@helsinki.fi

4.1.2012